Mun ajatukset on niin vitun sekasin. Ei siks et ois hiisannu liikaa vaan nyt on taas tapahtunu niin vitusti kaikkee. Mä täytin 26. Mun mietteet on lähinnä seuraavat..
Mä en osaa enää olla jotenkin hiljaisuudessa. Musta se hiljaisuus on huutomerkki tälle tyhjyydelle. Mua hieman vituttaa kun poltot loppuu näihin iltasiin, mut oon koittanu miettiä asian valoisia puolia. Jotenki ollu vaa nii hiton pilviset ne aatokset kuitenkin.
Oon kaikesta huolimatta onnellisempi ku koskaan ja aion vastedeskin tehdä asioita sen eteen, että olisin onnellinen myös jatkossa, ehkä jopa vielä onnellisempi? Mulle oikee päätös oli lähtee vittuun duunista, ks. homma ei vaan sopinut mulle. Nyt mä oon tajunnu kuinka vitun rikki mä oon ollu. Musta tuntuu, että mä oon alkanu nyt vasta hengittää. Oon myös miettiny, että sitten joskus kun kaikki muut asiat on kunnossa niin mietin kyllä tarkkaan seuraavan siirron.
Mä koitan kaikella tällä myös peittää sitä, että vittu joutui taas pettymään ihmiseen. Mun on pakko myöntää, ettei mulla oo mitään ihmistuntemusta. Tai ehkä mä vaan oon urpo, kun aina uskon ja luotan ihmisiin.
Oikeelta yläkulmasta voi klikkailla mulla soitossa oleviin youtuberäppihomolistoihin. Listoja tulee sitä mukaa, kun saan ne kuntoon säädettyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti